Viestinnän merkitys toiminnan kehittämisessä

Viestintä toimii välineenä eri toimijoiden yhdistämisessä. Vertikaaliviljelijä tarvitsee yhteistyöverkostoa tiedon ja osaamisen saamiseksi. (Porvari ym. 2021) Tutkimusten mukaan viestintäkanavien käyttö on yksi keskeisimmistä tekijöistä maatalousalan pk-yritysten menestymisessä. Erityisesti muiden tuottajien, neuvojien ja koulutustilaisuuksien kautta saatu tieto selittää jopa 78 % yrityksen menestystä selittävistä tekijöistä (Khoshnodifar et al. 2016). On tärkeää rakentaa monipuolisia ja helposti saavutettavia viestintäreittejä myös vertikaaliviljelyn kontekstissa.

Viestintä toimii sillanrakentajana viljelijöiden, tutkijoiden ja teknologiatoimittajien välillä. Kutterin ym. (2009) tutkimus osoittaa, että viljelyyn liittyvät päätökset eivät riipu pelkästään taloudellisista tekijöistä. Myös vuorovaikutuksella, luottamuksella ja tiedon jakamisella on suuri merkitys. Viestintäverkostot, kuten koulutustilaisuudet, messut ja vertaistuki nousevat keskeisiksi asioiksi uuden teknologian omaksumisessa.

VERTIKA-hankkeessa panostettiin kokonaisvaltaiseen viestintään ja sen jatkuvuuteen. Hankkeen aikana julkaistiin www.vertika.fi -sivusto, joka toimii vertikaaliviljelyn kehittyvänä tietopankkina. Lisäksi järjestettiin kaksi alueellista tiedonvälitystapahtumaa, julkaistiin blogikirjoituksia ja järjestettiin webinaari tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tietoa välitettiin myös median kautta.

Konkreettisten esimerkkien puute viestinnän suurena haasteena

Hankkeen aikana selvisi, että konkreettisten, testattujen ja toimiviksi osoittautuneiden liiketoimintakonseptien vähäinen määrä oli merkittävä viestintähaaste. Käytännön esimerkit kannattavasta vertikaaliviljelystä ovat vielä harvassa. Erityisesti kaivattiin esimerkkejä, joissa koko liiketoimintaketju on mietitty ja testattu käytännössä. Viestintä ratkaisee, ymmärretäänkö vertikaaliviljely pelkkänä teknologiana vai keinona kehittää ruokatuotantoa. Kun vaikutukset tehdään näkyviksi, syntyy luottamusta ja halua muutokseen. (Addis ym. 2022)

Getson ym. (2022) tuovat esiin, että viestintä onnistuu parhaiten, kun kohdeyleisön näkemykset ja arvot otetaan huomioon. Käytettävän kielen on oltava ymmärrettävää ja viestijä on kohdeyleisön silmissä uskottava. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vertikaaliviljelyn hyödyistä kerrottaessa viesti tulee sitoa kohdeyleisön arjen kokemuksiin ja tarpeisiin.

Tulevaisuuden mahdollisuuksiin tulee tarttua

VERTIKA-hanke toi kaikesta huolimatta esiin useita mahdollisuuksia, joita voidaan viestiä ja kehittää eteenpäin. Esimerkiksi nopeakiertoisten kasvien, kuten salaattien ja yrttien viljelyssä, on potentiaalia. Myös modulaarinen, pienimuotoinen vertikaaliviljely voi avata ovia yrittäjyydelle. Näissä tapauksissa viestinnän rooliksi nousee erityisesti verkostojen rakentaminen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen.

Viestintä on kasvualusta

Tulevaisuudessa vertikaaliviljelyn viestinnän tulee siirtyä reaktiivisesta proaktiiviseksi. Kyse ei ole enää vain siitä, että kerrotaan mitä on tehty. On voitava luoda houkutteleva tulevaisuuskuva realististen sisältöjen pohjalta. Khoshnodifar et al. (2016) osoittavat, että nimenomaan aktiivinen tiedonetsintä, koulutusten hyödyntäminen ja vertaisoppiminen ovat ratkaisevassa roolissa yrittäjyyden onnistumisessa maataloussektorilla. Näin ollen vaikuttava viestintä ei ole vain brändäystä. Se on osa osaamisen, verkostojen ja toimintamallien jakamista.

VERTIKA-hanke osoitti, että ilman tehokasta ja jatkuvaa viestintää vertikaaliviljelyn potentiaali jää hyödyntämättä. Viestinnän onnistumiseksi tarvitaan lisää konkreettisia viljely- ja liiketoimintamalleja, jotka toimivat esimerkkeinä ja rohkaisevat uusia toimijoita mukaan.

Kirjoittaja

Jyri Hänninen on liiketalouden lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa ja VERTIKA-hankkeen projektipäällikkö.

Lähteet

Benyam, A., Newell, R. & Glaros, A. 2022. The potential role of vertical agriculture in building sustainable and resilient community food systems: Outcomes from a stakeholder focus group. Food and Agriculture Institute, University of the Fraser Valley. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://www.ufv.ca/media/assets/food-and-agriculture-institute/pdfs/VertAg-Sustainable-Food-Systems-Focus-Group-Summary-Report.pdf

Getson, J.M., Church, S., Radulski, B. & Prokopy, L. 2022. “Understanding scientists’ communication challenges at the intersection of climate and agriculture”. PLOS ONE, 17(8), e0272020.

LAB. 2025. Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta liikearvoa liiketoimintaan. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vertikaaliviljelylla-omavaraisuutta-ja-runsasta-liikearvoa-liiketoimintaan

Porvali, K., Lindedahl, P. & Laine, V. 2021. Vertikaaliviljely kehittyy. Kehittyvä elintarvike. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/toimialat/alkutuotanto/vertikaaliviljely-kehittyy/

Khoshnodifar, Z., Ghonji, M., Mazloumzadeh, S.M. & Abdollahi, V. 2016. Effect of communication channels on success rate of entrepreneurial SMEs in the agricultural sector (a case study). Journal of the Saudi Society of Agricultural Sciences, 15(1), 83–90.

Kutter, T., Tiemann, S., Siebert, R. & Fountas, S. 2009. The role of communication and co-operation in the adoption of precision farming. Precision Agriculture, Springer. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s11119-009-9150-0

Teknologia luo uusia mahdollisuuksia

Kehittynyt valaistus, tarkasti säädellyt lämpötila- ja kosteusolosuhteet sekä automaatiojärjestelmät mahdollistavat kasvien tehokkaan ja jatkuvan kasvatuksen. VERTIKA-hankkeen (LAB 2025) aikana on noussut esiin tarve kehittää entistä energiatehokkaampia ratkaisuja, sillä energiankulutus on merkittävä kustannuserä. Tulevaisuudessa automaatio ja tekoäly voivat vähentää energiankulutusta ja lisätä resurssitehokkuutta esimerkiksi optimoimalla valon määrää kasvien eri kasvuvaiheissa.

Kehittynyt valaistus, tarkasti säädellyt lämpötila- ja kosteusolosuhteet sekä automaatiojärjestelmät mahdollistavat kasvien tehokkaan ja jatkuvan kasvatuksen. VERTIKA-hankkeen (LAB 2025) aikana on noussut esiin tarve kehittää entistä energiatehokkaampia ratkaisuja, sillä energiankulutus on merkittävä kustannuserä. Tulevaisuudessa automaatio ja tekoäly voivat vähentää energiankulutusta ja lisätä resurssitehokkuutta esimerkiksi optimoimalla valon määrää kasvien eri kasvuvaiheissa.

Omavaraisuus tulevaisuuden trendinä

Maailmanlaajuiset kriisit korostavat huoltovarmuuden merkitystä. Vertikaaliviljely voi olla osa ratkaisua kriisitilanteissa, joissa tuontiruokaan ei voi täysin luottaa. Paikallinen tuotanto lähellä kuluttajaa vähentää riippuvuutta pitkistä toimitusketjuista ja mahdollistaa tuoreen, ravinteikkaan ruoan saatavuuden vuoden ympäri.

Vertikaaliviljely tukee myös kestävää kehitystä. Vedenkulutus on merkittävästi pienempi kuin perinteisessä viljelyssä, ja suljetuissa järjestelmissä voidaan minimoida lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. Tällä on suora vaikutus ympäristöön, mikä mahdollistaa päästöttömämmän ruoantuotannon. (Avgoustaki ym. 2020)

Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Hankkeen aikana on selvinnyt, että kannattavat tuotteet ovat tällä hetkellä pääosin suuren mittakaavan pienen marginaalin tuotteita. Tulevaisuudessa kapean segmentin korkeasti jalostetut tuotekonseptit voivat kuitenkin avata uusia ovia.

Kannattavuuden näkökulmasta vertikaaliviljelyssä on ollut järkevää keskittyä nopeakasvuisiin ja korkean markkina-arvon kasveihin, kuten yrtteihin ja salaatteihin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi patentoitu teknologia laajentaa mahdollisuuksia entisestään, mahdollistaen myös kurkkujen ja proteiinipitoisten papujen kustannustehokkaan viljelyn kerroksittain. Tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti kaupungeissa ja haastavissa olosuhteissa. (Luke 2018)

Tulevaisuudessa myös marjat, kuten mansikat, sekä taimituotanto voivat tarjota hyviä tuottomahdollisuuksia. Esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulun Jaakko Lehtonen toi esiin mansikanviljelyn mahdollisuuksia (Lehtonen 2024).

Martin & Bustamante (2021) mainitsevat pienimuotoisemman, modulaarisen vertikaaliviljelyn, joka mahdollistaa paikallisuuden hyödyntämisen ja erikoistuotteiden viljelyn. Liiketoimintamalleja tulee edelleen kehittää, ja kevyemmät alkuinvestoinnit ja joustavat rahoitusratkaisut voivat rohkaista uusia yrittäjiä tarttumaan vertikaaliviljelyn mahdollisuuksiin.

Verkostot ja yhteistyö luovat kasvualustan

Yksi tärkeimmistä tulevaisuuden kehityskohteista on verkostojen vahvistaminen. VERTIKA-hankkeen aikana on painotettu kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyömallien rakentamista. Tiedon jakaminen, avoimet tutkimusyhteistyöt ja parhaiden käytäntöjen levittäminen ovat avainasemassa, jotta ala voi kehittyä nopeasti ja kestävällä tavalla.

Kirjoittaja:

Jyri Hänninen on liiketalouden lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii VERTIKA-hankkeessa projektipäällikkönä.

Lähteet:

Avgoustaki, D.D. & Xydis, G. 2020. How energy innovation in indoor vertical farming can improve food security, sustainability, and food safety? In: Advances in Food Security and Sustainability, Volume 5. Elsevier Inc., 1-51. Viitattu 18.3.2025. Saatavissa  https://doi.org/10.1016/bs.af2s.2020.08.002

Eaves, J. & Eaves, S. 2018. Comparing the Profitability of a Greenhouse to a Vertical Farm in Quebec. Canadian Journal of Agricultural Economics, 66(1), 43–54. Viitattu 18.3.2025. Saatavissa  DOI: https://doi.org/10.1111/cjag.12161

LAB. 2025. VERTIKA. Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta liikearvoa liiketoimintaan. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.3.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vertikaaliviljelylla-omavaraisuutta-ja-runsasta-liikearvoa-liiketoimintaan

Lehtonen, J. 2024. Esitys VERTIKA-hankkeen tiedonvälitystapahtumassa. 12.11.2024. Kohoa-synergiakeskus, Kouvola.

Luke. 2023. New possibilities for vertical farming with high-wire crops. Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland. Luonnonvarakeskus. Viitattu 21.3.2025. Saatavissa  https://www.luke.fi/en/news/new-possibilities-for-vertical-farming-with-highwire-crops

Martin, M. & Bustamante, M.J. 2021. Growing-Service Systems: New Business Models for Modular Urban-Vertical Farming. Frontiers in Sustainable Food Systems, 5, Article 787281. Viitattu 18.3.2025. Saatavissa doi: 10.3389/fsufs.2021.787281

Oosterwyk, J. 2022. Six Hard Truths about Vertical Farming. Grow Magazine. Viitattu 21.3.2025. Saatavissa https://grow.cals.wisc.edu/departments/front-list/six-hard-truths-about-vertical-farming

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Puutarha-Sanomat -lehdessä 10/2024.

Voit lukea artikkelin kokonaisuudessaan tästä: https://www.vertika.fi/wp-content/uploads/2025/04/Vertkaaliviljelyn-hypetys-on-lassahtanyt-Puutarha-Sanomat-10-24.pdf

Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta arvoa liiketoimintaan (VERTIKA) -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa eri toimijoille muun muassa investointikynnyksen alentamiseksi. Se tarkoittaa tuotekehityksen kannattavimpien painopisteiden arvioimista sekä tuotantomenetelmien, tilaratkaisujen ja viljeltävien tuotteiden vaihtoehtojen arviointia. (LAB 2024)

Vertikaaliviljely voi olla huomattavasti kasvihuoneviljelyä kannattavampaa erityisesti pitkällä aikavälillä. Vertikaaliviljelyn aloittaminen ja kehittäminen vaatii kuitenkin suuria alkuinvestointeja. Kannattavuus muodostuu muun muassa tuotteen kasvukauden pituudesta, ympärivuotisesta tuotannosta, työvoiman tehokkuudesta ja mahdollisuudesta tuottaa arvokkaita kasveja markkinoille. (Runkle 2019)

Oikeat tuotevalinnat korostuvat vertikaaliviljelyssä. Viljelypinta-ala on perinteistä kasvihuone- tai peltoviljelyä pienempi, ja tuotannon neliötehokkuuden tulee olla korkea. Pienemmällä pinta-alalla tapahtuva viljely edellyttää kustannustehokkuutta ja käytännössä jatkuvaa ympärivuotista kasvukautta.

Useimmat kasvit aiheuttavat teknisiä haasteita. Lehtivihannekset (kuten salaatti ja yrtit) ovat suosittuja niiden pienen koon, nopean kasvun ja alhaisen energiatarpeen vuoksi, kun taas suuret kasvit vaativat erityissuunnittelua. (Avgoustaki & Xydis 2020)

Menestyksen tärkeä edellytys on tuotteesta saatava hinta. Kun tuotantoneliöiden määrä pienenee, mahdollistaa se kapeampien ja kannattavien tuotesegmenttien kehittämisen. Tuotevalinnassa on huomioitava kasvatushaasteet ja markkinakelpoisuus. On oltava kyky suunnitella ja käyttää vertikaaliviljelyjärjestelmää valitun kasvin viljelyyn. Markkinakelpoisuus viittaa ennen kaikkea tuotteen kysyntään. (Avgoustaki & Xydis 2020)

Hankkeen aikana on selvinnyt, että kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa käytetään paljon erilaisia kasvipohjaisia tuotteita, joiden tulee olla tasalaatuisia, ja kysyntä on jatkuvaa. Lisäksi ravintola-alalla on yhä enemmän erikoistuotteiden tarvetta. Vertikaaliviljelyn toimintatapa antaa monia mahdollisuuksia kehittää tuotantotapaa tähän suuntaan. Tällä hetkellä ei ole tiedossa selkeää markkinoille tulemisen polkua tuottajille kyseisten toimialojen suuntaan.

Kun markkinatieto lisääntyy, mahdollistaa se myös investointien harkitsemisen paremmin. Viljelijän kannalta jalostusarvon nouseminen eri toimijoiden yhteistyöllä mahdollistaa kannattavan vertikaaliviljelyn aloittamisen pienemmillä investointikustannuksilla. Voisiko tulevaisuuden vertikaaliviljely toteutua esimerkiksi konteissa? Tällöin investoinnit voitaisiin tehdä kysyntäpohjaisesti moduuli kerrallaan.

Hankkeen aikana tullaan etsimään ja välittämään tietoa edellä mainituista asioista. Vertikaaliviljely nähdään suurena tulevaisuuden mahdollisuutena. Sen testaamiseksi investoinnit tulee saattaa oikeaan muotoon ja oikeaan mittakaavaan viljelijän näkökulmasta.

Kirjoittaja

Jyri Hänninen on Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta arvoa liiketoimintaan -hankkeen projektipäällikkö. Hän toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtorina.

Lähteet

Avgoustaki, D. & Xydis, G. 2020. Indoor Vertical Farming in the Urban Nexus Context: Business Growth and Resource Savings. MDBI.

LAB. 2024. Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta arvoa liiketoimintaan (VERTIKA). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vertikaaliviljelylla-omavaraisuutta-ja-runsasta-liikearvoa-liiketoimintaan

Lubna, F. A., Lewus, D.C., Shelford, T.J. & Both Arend, J. 2022. What You May Not Realize about Vertical Farming. Horticulture.

Runkle, E. 2019.  Crops Suitable for Vertical Farming. GNPMAG.com. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://www.canr.msu.edu/floriculture/uploads/files/crops%20for%20indoor%20farming.pdf

Marraskuussa 2024 järjestettiin VERTIKA-hankkeen tiedonvälitystapahtumat Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Ne kokosivat yhteen asiantuntijoita, viljelijöitä ja yritysten kehittäjiä. Tapahtumissa keskityttiin liiketoimintaratkaisujen, energiatehokkuuden ja tuotannon optimointiin neljän asiantuntijan esittämänä.

Liiketoimintaratkaisut ja tehokkuus vertikaaliviljelyssä

Robert Jordasin puutarha, Robbes Lilla Trädgård, on vertikaaliviljelyn edelläkävijä Suomessa. Hän toi esiin vertikaaliviljelyn taloudelliset ja teknologiset haasteet. Teknologia, automaatio ja LED-valaistus mahdollistavat korkean tuotannon laadun ja tarkat kasvuolosuhteet, mutta investointikustannukset ovat edelleen merkittävä este monille viljelijöille. Jordas (2024) korosti, että yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä liiketoimintamallien kehittäminen ovat avainasemassa toiminnan kehittämisessä.

Titta Kotilainen (2024) Luonnonvarakeskus LUKEsta kuvasi, kuinka kasvihuonetuotannossa voidaan tehostaa energiankäyttöä valotuksen rytmittämisen avulla. Hänen mukaansa näillä toimenpiteillä voidaan merkittävästi vähentää tuotantokustannuksia ja parantaa viljelyn kannattavuutta. Koneoppimisen avulla on mahdollista analysoida kasvien reaktioita ympäristöön ja parantaa niiden suorituskykyä.

Kari Komulainen (Peuraniemen taimitarha) jakoi kokemuksiaan mansikoiden vertikaaliviljelystä. Koeoloissa mansikat sopeutuivat hyvin vertikaaliviljelyn olosuhteisiin, ja juurtuminen mikrotaimista oli selvästi nopeampaa kuin perinteisissä kasvihuoneissa (Komulainen 2024). Haasteena on, että valon riittämättömyys saattaa rajoittaa rönsytuottoa liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla. Vertikaaliviljelyn mahdollisuutena on, että kasvuolot ovat puhtaat ja helposti säädettävissä.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Metropolia AMK:ta edustavan Jaakko Lehtosen (2024) esityksessä korostuivat kastelujärjestelmien ja automaation merkitys. Lehtonen toi esiin uusia kaupallisia innovaatioita, kuten talvimansikan viljelyn. Se voi avata täysin uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologiat tukevat ympäristöystävällisempää ruoantuotantoa.

Tapahtumat osoittivat, että vertikaaliviljelyllä voi olla tulevaisuutta kestävän ruoantuotannon rakentamisessa. Kannattavien tuotteiden ja teknologiaratkaisujen kehittäminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä kehittämistä, ja tämä työ on vasta alussa.

Kirjoittaja

Jyri Hänninen on Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta arvoa liiketoimintaan -hankkeen projektipäällikkö. Hän toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtorina.

Lähteet

Jordas, R. Esitys tiedonvälitystapahtumassa. Lappeenranta 5.11.2024 ja Kouvola 12.11.2024.

Komulainen, K. 2024. Esitys tiedonvälitystapahtumassa. Lappeenranta 5.11.2024 ja Kouvola 12.11.2024.

Kotilainen, T. 2024. Esitys tiedonvälitystapahtumassa. Lappeenranta 5.11.2024 ja Kouvola 12.11.2024.

LAB. 2024. VERTIKA. Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta liikearvoa liiketoimintaan. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vertikaaliviljelylla-omavaraisuutta-ja-runsasta-liikearvoa-liiketoimintaan

Lehtonen, J. 2024. Esitys tiedonvälitystapahtumassa. Lappeenranta 5.11.2024 ja Kouvola 12.11.2024.

Lue tutkimus tästä: https://www.vertika.fi/wp-content/uploads/2025/02/A-Guide-for-Implementation-of-Building-Integrated-Agriculture-in-Cities.pdf

Tutustu artikkeliin: https://www.vaisala.com/en/case/technology-will-be-crucial-success-vertical-farms

Sen keskeinen etu perinteisempiin pystysuoriin viljelmiin verrattuna on sen joustavuus – viljelmän sijoittaminen konttiin rakennuksen sijaan tekee siitä siirrettävän, ja se voidaan sijoittaa monenlaisiin tiloihin, parkkipaikoista viljelysmaihin.

Tutustu Kristie Pickeringin kirjoittamaan blogiartikkeliin, jossa kerrotaan tarkemmin konttiviljelystä ja tämän hyödyistä: https://www.verticalfarmingtoday.com/features/could-container-farms-revolutionise-the-farming-industry.html

Kuvan alkuperäinen lähde

Tutustu innovatiivisiin ratkaisuihin linkistä: https://agrinextcon.com/agriculture-with-container-farming/

Kuvan lähde

LettuceGrow Container Farm tarjoaa useita etuja, kuten:

• Tilatehokkuus: Kontti vie vähän tilaa ja voidaan sijoittaa lähes minne tahansa.
• Kestävyys: Hydroponinen viljely kuluttaa vähemmän vettä ja resursseja verrattuna perinteiseen maatalouteen.
• Tuoreus: Kasvit voidaan kasvattaa lähellä kuluttajia, mikä vähentää kuljetusmatkoja ja parantaa tuotteiden tuoreutta.

Lue lisää aiheesta: https://www.lettusgrow.com/container-farm

Kuvan lähde